Niina Vuorinen Vantaan aikuisopistosta kertoi minulle vanhasta ruotsalaisesta neulontatekniikasta, jolle en ole löytänyt suomenkielistä nimeä. Yhdessä suomenkielisessä kirjassa on puhuttu ”kahden langan tekniikasta”, mutta internetin syöveristä sillä hakusanalla en ole löytänyt mitään lisäinfoa.
Kyseessä on neuletekniikka, jossa asusteita neulotaan suljettuna neuleena kahdella langalla. Nimitys tvåendstickning – kahden pään neulonta tai kahden langanpäänneulonta johtunee siitä, että molemmat langat tulevat samasta kerästä. Joka toinen silmukka neulotaan kerän sisältä tulevalla langalla ja joka toinen kerän ulkopuolta kiertävältä langalta. Twined knitting puolestaan kuvaa sitä, että langat kiertyvät toistensa ympärille, niiden on tarkoituskin kiertyä toistensä ympärille. Lisäksi lankoja pidetään oikeassa kädessä, mikä suomalaiseen neulontatapaan tottuneelle oli alkuun ihan mahdottoman vaikea asia.
Tällä tekniikalla valmistuneet asusteet ovat napakoita eivätkä jousta kuten neuleet yleensä tekevät. Uskon, että neuleen tiiviys suojaa myös tuulelta. Neuleen pinta näyttää raidalliselta,oikean silmukan vasen reuna korostuu. Nurjalla puolella taas vaakaraidat korostuvat.
Ensin siis kerin lankakerän sellaiseksi, että sain käyttööni langan molemmat päät. Kiinnitin langat kerään hakaneulalla, jotta kerä toimii painona, kun puran lankaan muodostuvia kierteitä.
Kiersin langan oikean kämmen ympärille. Erotin langat toisistaan keskisormella.
Oikea silmukka neulotaan siten, että puikko työnnetään työn edestä neulottavan silmukan läpi, taaempi lanka (kuvassa merkitty vihreällä merkkilangalla) viedään silmukan läpi työnnetyn puikon pään ympäri ja lanka vedetään silmukan läpi.
Jos langat neulesiin on kehrätty itse omien valkoisten lampaiden villasta, on selvää, että neuleet ovat olleet valkoisia. Nerokkaat esiäitimme ovat kuitenkin keksineet miten neuleita voi koristella. Tämän tekniikan kohokuviot ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan todella kauniita. Omassa neuleessani on hyvin yksinkertainen kuvio, joka kuitenkin tulee kauniisti neulepinnasta esiin.
Kohokuviossa joka toinen silmukka neulotaan nurjana. Ensin se lanka, jolla nurja silmukka neulotaan, tuodaan työn etupuolelle. Puikko työnnetään neulottavan silmukan takapuolelta etupuolelle, työn etu
puolella oleva lanka kiedotaan puikon kärjen ympäri ja vedetään silmukan läpi. Lanka jätetään työn etupuolelle. Seuraava silmukka neulotaan oikein työn takapuolella olevalla langalla. Sitten neulotaan taas silmukka nurin työn etupuolella olevalla langalla. Kun kuviosilmukoiden osuus on tehty, siirretään työn etupuolella oleva lanka taas työn taakse ja jatketaan lankojen kiertämistä toistensä ympäri.
Peukalokiilan korostaminen on myös kuulunut tällä tekniikalle tehtyihin lapasiin ja sormikkaisiin. Kuvio uppoaa neuleeseen, vaikka se on tehty kohokuvio –tekniikalla. Tämä johtuu siitä, että kuvioraidassa on käytetty vain kahta silmukkaa. Kuviokohdassa toinen lanka on koko ajan työn etupuolella, raidan kohdalla vuorotellaan silmukoiden neulontaa; joka toinen kerros järjestys on nurja-oikea, joka toinen kerros oikea-nurja.
Lapasten reunassa on käytetty kierreraitaa, jota itse asiassa on käytetty myös suomalaisissa perinnelapasissa. Reunusta on käytetty reunuksena kirjoneuleissa, jolloin langat ovat erivärisiä ja raidasta tulee kirjava. Ainakin Mary Oljen ohjeissa raitaa on käytetty Lapin perinnelapasissa. Tetrin Perinteiset lapaset –kirjassa kierreraitaa on käytetty sekä Tetriniemen että Enontekiön lapasissa. Kierreraita tehdään siten, että molemmat langat tuodaan työn etupuolelle ja neulotaan nurjia silmukoita kiertäen lankoja toistensa ympärille yksi kerros, seuraava kerros neulotaan oikeita silmukoita. Sama lopputulos tulee, jos vie langat työn etupuolella ja vaihtaa neulomissuuntaa. Työn nurjalla puolellahan silmukat ovat nurjia ja langat kiertyneet toistensa ympäri.
Kun kierrettä on kertynyt niin paljon, että neulominen vaikeutuu, puretaan kierteet antamalla lankojen roikkua vapaasti, kädellä voi aukikiertymistä nopeuttaa. Langan kiertyminen ja kierteiden purkaminen saattaa aiheuttaa sen, että langan omat kierteet löystyvät ja aukeavat. Tämän johdosta tätä tekniikkaa neuloessa kannattaa suosia z-kierteistä lankaa. Z-kierteistä lankaa on vain todella vaikea saada, koska suurin osa kaupoissa myytäväistä langoista on s-kierteistä lankaa. Pirkka –langasta on olemassa myös z-kierteinen versio.
Helmet –kirjastosta olen löytänyt kaksi tähän tekniikkaan keskittyvää kirjaa. Lisäksi tiedän, että on olemassa yksi, jossa teksti on suomenkielellä. Kahden langan tekniikkaa on kirjassa vain pieni osio, joten kirjan etsiminen on hankalaa. Oletan, että kirja on Anita Gunnarsin Tee itse kauniit neuleet.
Ehkä nämä jo ensi talveksi valmistuvat.
Terkuin,
Nina
0 kommenttia :
Lähetä kommentti